Museo kartoitti kulttuuriympäristötyön vaikuttavuutta

Museon toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että kyselemme aika-ajoin yhteistyökumppaneiltanne mielipiteitä ja palautetta toiminnastamme. Tällä kertaa saimme kuntien viranomaisilta 21 vastausta kyselyyn museon kulttuuriympäristön viranomaistyön yhteistyöstä sekä toiminnan vaikuttavuudesta. Eniten vastauksia oli Lahdesta, mikä on luontevaa, sillä kaupungin kanssa teemme tiivistä yhteistyötä viikoittain ja henkilökuntaakin on enemmän kuin pienemmissä kunnissa. Sen lisäksi saimme vastauksia Sysmästä, Heinolasta, Hollolasta, Asikkalasta ja Iitistä. Vastaajista noin puolet toimi kaavoituksessa ja loput rakennusvalvonnassa tai teknisen toimen palveluksessa.

Museon kanssa tehtävä yhteistyö ja erilaiset yhteydenpitotavat koettiin pääosin hyödyllisiksi. Hyödyllisimmäksi yhteydenpitotavaksi koettiin lausunnot, jotka hyödyllisiksi tai erittäin hyödyllisiksi arvioi 85 % vastaajista. Myös katselmukset erottuvat joukosta, sillä 75 % vastaajista piti niitä hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä. Erityisesti vapaamuotoiset keskustelut ja yhteistyöpalaverit saivat mainintoja vapaan tekstikentän vastauksissa. Jatkamme varmasti jatkossakin siis näitä yhteydenpitotapoja ja pyrimme löytämään entistä enemmän tilaa vapaamuotoiselle keskustelulle.

Myös erilaisia haasteita tunnistettiin yhteistyössä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille esimerkiksi taloudellisten toteutusedellytysten ja museon vaatimusten välistä ristiriitaa. Kommentteja tuli myös siitä, että museon kanssa voi olla hankalaa työskennellä silloin, kun tavoitteet eivät sovi hankkeessa yhteen. Museolla on tunnistettu se, että talouden realiteetit ja rakennussuojelu ovat valitettavasti usein ristiriidassa. Museon tehtävänä on kuitenkin ohjata prosessia kulttuuriympäristön arvot huomioivaan suuntaan, eikä tarkastella taloutta. Mahdotonta yhteistyö ei kuitenkaan tällaisissakaan tapauksissa ole. Eri näkökulmien sovittaminen toisiinsa koettiin helpommaksi esimerkiksi kaavoituksessa, jossa se on osa prosessia. Näkökulmien esille tuonti varhaisessa vaiheessa koettiin helpottavan niiden yhteensovittamista. Pääsääntöisesti hyvästä yhteistyöstä kiiteltiin, ja toivottiin sen tiivistyvän jatkossa.

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, mihin kuntien viranomaiset tarvitsevat museon asiantuntijoiden osaamista. Sekä arkeologian että rakennetun kulttuuriperinnön osalta selvitysten tarve ja laajuus oli suosituin vastaus. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta vastauksia saivat rutkasti myös arvot ja ominaispiirteet sekä suojeltavat rakennukset. Arkeologian osalta tietoa kaivattiin myös muinaisjäännösten rajauksista ja kohdetiedoista. Vapaissa vastauksissa tuotiin esille oivaltavasti, että toisin kuin rakennetun kulttuuriympäristön osaamista, kunnissa ei ole osaamista arkeologiasta ollenkaan. Siksi museon asiantuntijarooli korostuu entisestään.

Museo on tunnistanut selvityksiin liittyvän tieto- ja ohjaustarpeen. Museon kesällä loppuvassa Kulttuuriympäristötieto hyötykäyttöön -hankkeessa on laadittu selvityksiin liittyviä tilaaja- ja konsulttiohjeita. Ohjeet tulevat syksyllä museon verkkosivuille ja museo ryhtyy hyödyntämään niitä toiminnassaan. Ohjeet liittyvät museon uuteen kulttuuriympäristötietokanta-Collecteen, johon museo keskittää jatkossa kulttuuriympäristöön liittyvää selvitys- ja inventointitietoa. Tietokannan avulla museo jakaa jatkossa kulttuuriympäristötietoa kuntien viranomaisten käyttöön.

Kuntien viranomaisia pyydettiin arvioimaan kyselyssä, kuinka paljon museon lausunnot ja kannanotot neuvotteluissa ovat vaikuttaneet heidän käsittelemiinsä hankkeisiin keskimäärin. Noin 70 % vastaajista arvioi molemmissa kohdissa, että museolla on ollut suuri tai erittäin suuri vaikutus hankkeen lopputulokseen. Vapaissa vastauksissa tuotiin esille, että vaikuttavuus syntyy varhaisen yhteistyön kautta. Kaavoituksessa lopputulos on monen asian summa.

Kyselyssä kysyttiin, miten kunnat toivoisivat yhteistyötä kehitettävän jatkossa. Eniten kannatusta saivat kulttuuriympäristötyöryhmien kehittäminen, koulutukset ja seminaarit, säännölliset vapaamuotoiset kokoukset, ajankohtaisten hankkeiden käsittelyyn yhdistetty maastopäivä sekä infotilaisuudet tai sähköpostit museon ajankohtaisista asioista. Avoimissa vastauksissa nostettiin esille myös paikkatietoaineistojen ajantasaisuus sekä tietosisältö, ja sen tärkeys yhteistyössä museon kanssa. Lisäksi todettiin, että nykyiset toimintatavat museon kanssa ovat toimivia. Tarvetta seminaareille avattiin lisää vapaissa vastauksissa, joissa myös toivottiin, että tallenteet tulisivat katsottavaksi esimerkiksi museon verkkosivuille.

Seminaarinnälkäisille meillä onkin uutisia, sillä syksyllä järjestämme teolliseen rakennusperintöön liittyvän seminaarin, jossa käsitellään aihetta erityisesti rakennusten uudelleenkäytön näkökulmasta. Merkitse siis 24.9. jo kalenteriin, tilaisuus järjestetään hybridinä Lahdessa ja verkossa. Tiedotamme aiheesta lisää kesän aikana.

Loppuun haluamme nostaa mieltämme lämmittäneet terveiset museolle: ”Vanhan purkajia tulee aina riittämään. Jotta edes jotain vanhaa säilyisi jälkipolville, yhteiskunnassa tarvitaan sitä rakennusperinnön hoitoa jota museo tekee. Koettakaa olla asenteista masentumatta ja muuttumatta piittaamattomiksi. Samaa mekin yritämme. Jälkipolvet eivät vielä pysty teitä kiittämään. Siksi tässä kiitän museolaisia jaksamisesta, tulevien sukupolvien puolesta.”